Festivaalilla on bändi, yleisö ja tanssilattia – Aavikossa on kolme jäsentä. Tämä kolmipäinen siilinjärveläisyhtye pitää huolen siitä, että Pyynikillä tanssitaan! Aavikko on funktionaalista käyttömusiikkia, sähköisen äänen muotoilua syntetisaattoreilla. Jo kolmatta vuosikymmentä olemassa ollut yhtye on kulminaatio menneiden aikojen retrofuturististen itäblokin syntetisaattoriyhtyeiden, päättäväisesti määräävien rytmien ja tanssimaan piiskaavasti koukuttavien melodioiden utopiasta. Yhtyeen ilmaisun kiteyttää parhaiten jälleen yksi kolminaisuus: melodia, harmonia ja rytmi. Muysic non stop.

Yhtyeen itse musiikkistaan käyttämä termi ”muysic” on kaikessa yksinkertaisuudessaan huumaavan koukuttavaa. Jo kuuden albumillisen verran nauhalle tallennettu ilmaisu saa pauloihinsa kuin viihdeohjelmien logot tai supermarkettien hyllyrivit. Siinä ei kuulu luotto teknologiaan itseensä, vaan halu käyttää elektronista teknologiaa tienä ihmisen sieluun ja sydämeen. Yhtyeen live-esiintymisten tunnuspiirteisiin kuuluu mahdottomuus olla tanssimatta yhtyeen soittaessa – tämän kiteyttää myös keikoilta tuttu yksinkertainen komento: “we play, you dance”.

Ensi kesänä Festivaalilla ensimmäistä kertaa esiintyvä, ruotsinsuomalainen laulaja-laulunkirjoittaja Anna Järvinen on tullut tutuksi mm. ruotsalaisen Dungen -yhtyeen kanssa levytetyistä sooloalbumeistaan, sekä yhdessä Olavi Uusivirran kanssa levytetystä “Nuori ja kaunis” -hitistä. Suomessa syntynyt, mutta lapsena Ruotsiin muuttanut Järvinen nousi suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 2007 kehutulla “Jag Fick Feeling” -esikoisalbumillaan.

Järvisen runollinen lyriikka, melodiantaju ja sensuelli tulkinta ovat kuin ihanaa juoksuhiekkaa, johon vajoamista ei edes halua vastustella. Kahden kielen ja kulttuurin välissä kasvaneen Järvisen tekstit liikkuvat jossain arkisen ja unenomaisen välimaastossa, pienissä ohikiitävissä hetkissä.Järvisen musiikissa soi kaipaus maailmaan, jota ei ehkä sellaisenaan koskaan ollut, mutta jonka laulut ja niiden esittäjä tekevät todeksi.

Anna Järvinen julkaisi loppuvuodesta 2022 samanaikaisesti kaksi albumia. Musiikillisesti identtisistä albumeista “Liila” on laulettu suomeksi ja “Lila” ruotsiksi. “Liila / Lila” -albumit Anna Järvinen on tehnyt yhdessä Tapio Viitasaaren kanssa, joka on säveltänyt suurimman osan musiikista sekä toiminut albumien tuottajana. Projekti sai alkunsa Gotlannin Fåröstä, jossa Järvinen ja Viitasaari työskentelivät yhdessä Ingmar Bergmanin residenssissä kesällä 2021. Albumien tekstit pohjautuvat Anna Järvisen viime vuonna julkaistuun “Uni viime yönä” -proosateokseen. Albumilla Viitasaaren luoma konemusiikki ja tanssittavat bassoriffit yhdistyvät Järvisen abstraktisti maalailevaan lauluun.

Maaliskuussa 2023 kolmannen albuminsa “Valeria” julkaiseva Arppa on tunnettu energisistä, improvisaatioon perustuvista keikoistaan. Festivaalin lavoille paluun tekevä Arppa yhtyeineen on kiistatta yksi tämänhetkisen Suomi-indien kärkinimistä. Arpan ihastuttava musiikki on ajatonta ja tekstit kuin liikkuvaa kuvaa – oivaltavat, vilpittömät ja tarkkanäköisesti kuvatut tunnelmat liikkuvat Kokkolan Ykspihlajasta aina öisen Helsingin kautta Laila Kinnusen kanssa salakapakkaan heinäkuuhun ’58.

Arppa on haalinut ympärilleen taitavat ja valovoimaiset muusikot, minkä ansiosta hänen tunnelmallisten tekstiensä ympärille on rakentunut kaunis ja eheä äänimaailma. Arpan yhtyeessä vaikuttavat muusikot Ville-Veikko Airaniemi, Eero Seppä ja Okko Saastamoinen. Arpan luontevan vaivaton olemus ja yhtyeen esiintymisistä huokuva vilpitön riemu ei voi olla tempaamatta läsnäolijoita mukaansa.

Omakustanteisen debyyttialbuminsa “Laavalamppuja” elokuussa 2020 julkaissut artisti on kiivennyt hirmuisella vauhdilla lupaavan artistilupauksen maineesta suoraan maamme ajankohtaisimpien ja rakastetuimpien nimien joukkoon. Arppa julkaisi toisen albuminsa “Kinovalon alla” syyskuussa 2021. Albumi vetosi niin yleisöön kuin kriitikoihinkin, ja albumilta irrotetut singlet nousivat kaikki valtakunnalliseen radiosoittoon. Levynjulkaisua seurasi kiertue, jonka keikat olivat pitkälti loppuunmyytyjä useilla paikkakunnilla. Sama vuosi toi artistille mukanaan neljä ehdokkuutta Emma-gaalassa (Vuoden tulokas, Vuoden rock, Kriitikoiden valinta, Vuoden artisti -yleisöäänestys) sekä 3. sijan Soundin Vuoden 2021 Parhaat albumit -yleisöäänestyksessä.

Ensi kesän Festivaalilla ensimmäistä kertaa esiintyvä, Suomen suosituin underground-tekno-yhtye Business City on on Lahdesta kotoisin oleva vuonna 2017 perustettu happoteknoa soittava yhtye. Yhtyeen tunnetuin kappale on ”Seppo Räty Berghainissa”. Suomen klubeja villillä menollaan täyttänyttä yhtyettä on vaikea pistää paperille, mutta mielestämme artisti kiteyttää meininkinsä erittäin hyvin:

“Onks monot rasvattu ja sauvat ilmassa? Onko infuusionesteet tankattu? Seppo Räty Berghainissa ja Yks yö Lahes, soittaako kelloja?

Sykkivää ja happosta bassonousua Meemilaaksosta ja kunnon tykittelyä perinteiseen tyyliin, käännökset vedetään aina suoriksi. Hiihtoliiton epävirallinen kisamaskotti vuodesta 2015, happoteknoa havumetsien maasta: BUSINESS CITY!

Jartsan autotallireiveistä festarilavoille, Euroviisut siintää jo horisontissa. Onko Suomen latu-uskottavimman happoteknobändin keikka niin rivakka kuin kylillä huhutaan, vaiko kansallista häpeää kuten Lahti 2001? Hiihtää hiihtää, jaksaa jaksaa!”

Bileet Business Cityn “happolaivassa” on vaan jotain, mikä täytyy kokea!

Ensi kesän Festivaalilla debytoiva kotimainen rap- ja spoken word-artisti Draama-Helmi esittää omien sanojensa mukaan “epäselvää räppiä suht kokeellisten taustojen päälle”. Artistin musiikki on tuhnuisen sample-pohjaista tunnelmointia, jota välillä rikkoo särkyvä lasi. Kappaleiden aiheet koskettelevat henkilökohtaista kamppailua, pettymystä ja ohimeneviä onnenhetkiä.

Kajasteen debyyttialbumi Draama-Helmin erehdys julkaistiin 29. toukokuuta 2015 kasettina ja internetissä. Soundi arvosteli tämän ”pahaenteisen” levyn tähdin 4/5. Toinen kokopitkä albumi Draama-Helmi ihmisten ilmoilla julkaistiin 19. toukokuuta 2017. Vuonna 2020 Draama-Helmi julkaisi esseeteoksen nimeltä Rakenna, kärsi ja unhoita, joka palkittiin Kalevi Jäntin palkinnolla. Keväällä 2022 Draama-Helmi julkaisi kolmannen sooloalbuminsa “Draama-Helmi kuistilla”, jossa kriitikoiden mukaan artisti on ankarampi kuin koskaan. Draamis on tehnyt myös yhteistyötä mm. Pakasteiden, Kuupuun ja Tiiu Helinän kanssa.

Laita Draama-Helmi ylös, sillä häntä et halua missata!

Gasellit on melodisen ja modernin rytmimusiikin sekä underground-räpin suorapuheisuuden yhdistelmällään ollut edelläkävijä, jonka musiikki soi niin valtavirran radioasemilla kuin vaihtoehtoisemmilla klubeillakin. Tänä kesänä myös Pyynikin Festivaalilla!

Gasellien kuudes studioalbumi Zen ilmestyi helmikuussa 2021 ja nousi heti ilmestyttyään Suomen listaykköseksi. Mielenrauhan etsimistä hektisessä ajassa käsittelevä albumi sisältää mm. hitit “Tilanne pääl”, “Kuvittele meidät siellä” ja “Me ei mennä rikki”. Pitkäsoiton kaikki 15 biisiä nousivat julkaisupäivänä Spotifyssa Suomen 23 kuunnelluimman kappaleen joukkoon, mikä teki Zenistä koko maailman 10. kuunnelluimman uutuusalbumin. Albumi poiki yhtyeelle myös Emma-pystin Vuoden rap/rnb-kategoriassa. Vuoden 2022 yhtye on julkaissut singlet “Pakko relaa ennen kun mä delaan” ja “Laulu ilman sanoja” (ft. Abreu). Gasellit on noussut 12-vuotisen taipaleensa aikana suomiräpin kärkinimien joukkoon, josta osoituksena yli 110 miljoonaa toistoa Spotifyssa sekä Vuoden yhtye -palkinto Emma Gaalassa vuonna 2019.

Gasellien live-esiintymiset ovat kuin Suomen kesä parhaimmillaan. Arvaamattomia ja bipolaarisia – toisaalta herkkiä, toisaalta ihan älyttömiä. Yhtye onkin kerännyt runsaasti kiitosta energisistä keikoistaan, joita on takana satoja ympäri Suomen. Bändillä on tapana pistää bileet pystyyn paikassa kuin paikassa, niin yksityistapahtumissa kuin Suomen suurimpien festareiden lavoillakin.

Kesän 2023 Festivaalilla esiintyvä, Siilijärveltä ponnistava Isaac Sene on monilahjakas artisti/lauluntekijä, jonka odotettu “Koko kansan EP” julkaistiin helmikuussa 2020. Kevään 2021 aikana Sene julkaisi kuuntelijoilleen uutta ja kantaanottavaa musiikkia singelohkaisujen ”N-sana” ja ”Nälkä” muodossa. Ja 2022 lyötiin vain lisää löylyä kiukaalle. Isaac Senen musiikki on modernia soul-vivahteista poppia, jolla voidaan myös kuulla vaikutteita jazz-musiikista. Isaac Sene avaa musiikissaan päivittäisiä tuntojaan sekä tarinoita omasta elämästään ja ympäriltään. Realistisiin teksteihin sekoittuvat kuitenkin luontevasti myös mielikuvituksesta syntyvät maailmat ja tarinat.

Muuntautumiskykyinen ja ilmiömäisen karismaattinen Isaac Sene kilpaili keväällä 2022 Suomen Euroviisu-edustajuudesta Uuden musiikin kilpailussa kappaleella ”Kuuma jäbä” ja nousikin kilpailun myötä koko kansan tietoisuuteen.

Suomi-r’n’b:n elävä legenda, samettiääninen Karri Koira esiintyy tänä kesänä Festivaalilla! Karri Koiran tyylipuhdasta ysäri-rnb:tä sisältävä albumi  “K.O.I.R.A.” on vuosikymmenen saatossa saavuttanut todellisen klassikkoaseman. Monsp Recordsin marraskuussa 2012 julkaisema kultalevy sisältää mm. platinaa myyneet kappaleet “Lähe mun kaa”, “Amerikankotka liitää” ja “Kaikki tai ei mitään”.

Jo vuosikymmenen ajan niin festivaalien, klubien kuin bileidenkin takuuvarmana tanssittajana tunnettu albumi sai ilmestyessään poikkeuksellisen riemastuneen vastaanoton. Albumin suosio tuntuu vain kasvaneen vuosien myötä, mistä kielii mm. loppuunmyyty “K.O.I.R.A.” 10v-juhlakiertue syksyllä 2022.

Karri Koira aloitti uransa kulttimainetta nauttivassa Vähäiset Äänet -yhtyeessä, jossa olivat mukana myös Ruudolf ja Tono Slono. Ennen soolouraa artistin sydämet sulattava ääni tuli tutuksi mm. useilla Ruudolfin albumeilla. Todellinen suursuosio käynnistyi vuonna 2011 julkaistun “Mammat riivaa” -jättihitin myötä. Karri Koiraa on kuultu myös mm. JVG:n sekä Gasellien kappaleilla. Ensi kesänä Karri Koiraa kuullaan myös Pyynikillä!

Ensi kesän Festivaalilla esiintyvä saksofonisti Linda Fredriksson on noussut viime vuosina yhdeksi Suomen valovoimaisimmista saksofonisteista ja jazzmuusikoista. Hän on tullut tunnetuksi useiden eturivin yhtyeiden kuten Mopo, Ricky-Tick Big Band ja Superposition rämäpäisenä improvisoijana ja muuntautumiskykyisenä muusikkona, ja hänen rikas ja omalaatuinen lähestymisensä musiikkiin on tehnyt hänestä myös kansainvälisesti tunnustetun suomalaisen jazzin kärkinimen.

Nyt hän astuu esiin säveltäjänä ja yhtyejohtajana sooloprojektissaan Juniperissa, jossa hän tuo kuultavaksemme hänen ”hiljaisen ja ujon puolensa” säveltämää musiikkia: rehellistä, yksityistä ja sielultaan singer-songwriter-musiikkia jazz-yhtyeen soittamana.

Linda Fredriksson Juniper –yhtyeen debyyttialbumi julkaistiin 29. lokakuuta 2021. Altto- ja baritonisaksofonien virtuoosina tunnettu Fredriksson soittaa levyllä myös bassoklarinettia ja vastaa esimerkiksi työhuoneensa vanhan patterin ja lähimetsän narisevan puun kenttä-äänityksistä. Albumilla ovat tärkeässä osassa myös kaksi lapsuudesta asti mukana kulkenutta instrumenttia: alakerran Onnilta saatu reikäinen, auton alle jäänyt akustinen kitara sekä naapurin Lauralta peräisin oleva Rhythmic 8 -syntetisaattori.

Fredrikssonin sävellykset palkittiin arvostetulla Teosto-palkinnolla ja esikoissooloalbumi Juniper Vuoden Jazz -Emma-palkinnolla vuonna 2022.

Viime lokakuussa uuden “Asiatonta oleskelua” albumin julkaissut ja Festivaali-yleisöä ilahduttamaan palaava Litku Klemetti on sekä laulaja-lauluntekijä Sanna Klemetin alterego, että nelihenkinen yhtye. Nostalgiasta, progressiivisesta rockista, suomalaisesta iskelmästä ja italodiscosta vaikutteita ammentanut Litku Klemetti yhtyeineen on julkaissut yhteensä kuusi albumia, joiden kappaleita on striimattu miljoonia kertoja. Litku Klemetin filosofia on ”tehään vaan”.

Litku Klemetti yhtyeineen on lunastanut paikkansa suomalaisen undergroundrockin suosikkina. Litku Klemetin musiikki on kepeää, merkillistä ja leikkisää, lyriikat poukkoilevat monenkirjavien aiheiden kaislikossa sulavan yllätyksellisesti imien mukanaan ajattomuuteensa. Litku Klemetin musiikillisella leikkikentällä kaikki soinnut ja tahtilajit on vapaata riistaa. Oivallisen kummallisen tarttuva meininki ja melodiat ovat suorastaan vastustamattomia. Litku Kelmetti operoi täysin suvereenisti omassa maailmanassaan ja lienee juuri siksi niin rakastettu.

Litku Klemetin tuotanto on vakiinnuttanut paikkansa niin kuulijoiden kuin kriitikoiden sydämiin. Toisena ilmestynyt “Juna Kainuuseen” on ollut koko kansan suursuosikki ja nimikkokappale olikin mm. Radio Helsingin soitetuin kappale vuonna 2017. Levy palkittiin myös Emma-patsaalla kriitikoiden valinta -sarjassa. Vuoden 2018 “Taika tapahtuu” -albumi oli Teosto-palkintoehdokkaana 2019. Syksyllä 2019 julkaistu” Ding ding dong” -rokkilevy sai useita viiden tähden arvioita ja Emma-ehdokkuuden. Levy valittiin myös Soundin vuoden levyksi. 2021 julkaistu kuudes albumi “Kukkia muovipussissa” -discoeepos sai myös Teosto-palkintoehdokkuuden vuonna 2022. Yhtyeen seitsemäs albumi “Asiatonta oleskelua” ilmestyi valtavan suitsutuksen kera lokakuussa 2022 Indie-Awardseissa Vuoden yhtye.

Koukuttavaa ja taitavasti tehtyä discon, housen ja suomenkielisen elektropopin sekoitusta tekevä Malla saatteli Festivaali-kansan viime kesänä hurmiolliseen sadetanssiin. Tänä kesänä Malla tekee paluun Pyynikille uuden albumin kera ja voimme luvata, että bailut tulee olemaan entistäkin kovemmat.  Malla on kuulaasta, kevyestä ja sopivan utuisesta klubisoundista tunnettu suomenkielinen artisti, joka ei todellakaan kalpene ulkomaisten verrokkiensa rinnalla. Mallan musiikissa valot, varjot ja niiden keskinäinen syke leikkii abstraktisti ja on yksinkertaisen tarttuvassa muodossaan puhtaasti musiikkia musiikin tuoman nautinnon vuoksi.

Mallan musiikin inspiraation reseptiikkana on sähköiset juuret, jotka ammentavat analogisesta syntetisaattoreiden ja rumpukoneiden maailmasta ja kosmopoliitista klubikulttuurista, yhdistyneenä vähäeleiseen ja suoraan lyyriseen ilmaisuun. Juureva, tyylejä sekoitteleva rytminen tuotanto yhdistyy melodiseen ilmaisuvoimaan. House-biitin, raukean discon ja sofistikoituneen elektropopin risteyksessä soljuvat kappaleet soivatkin sulassa sovussa niin klubeilla kuin radiossakin.

Mallan debyyttialbumi ilmestyi huhtikuussa 2021 ja se on poikkeuksellinen julkaisu kotimaisessa musiikissa jolle ei löydy kotimaista verrokkia. Mallan albumille on sadellut ylistäviä arvioita ja se näkyi monissa ”Vuoden 2021 parhaat” –listauksissa mm. Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen valinnoissa sekä YleXillä. Malla oli myös vuonna 2021 Radio Helsingin 10. soitetuin, soiden myös erinomaisesti muilla radiokanavilla kotimaassa ja ulkomailla. Debyyttialbumillaan Malla osoitti, että hyvin tehty housen ja discon yhdistelmä toimii suomenkielellä tai oikeastaan paremminkin laulukielestä riippumatta. Malla operoi siis kerrassaan omilla leveleillään. Malla julkaisi odotetun, toisen albuminsa “Fresko” helmikuussa 2023.

Suomalaisen popin omintakeinen suunnannäyttäjä Maustetytöt palaa Festivaali-yleisön eteen uuden “Maailman onnellisin kansa” -albumin kera. Vaalalaissiskosten tarttuvat melodiat yhdistettynä arkirealistisiin sanoituksiin ovat vastustamaton yhdistelmä, jossa on kaikille jotain tuttua.

Maustetyttöjen loppuunmyydyt keikat, kultalevyt ja Emmat ovat vakiinnuttaneet Maustetyttöjen aseman yhtenä Suomen suosituimmista yhtyeistä. Lokakuussa 2019 julkaistu debyyttialbumi “Kaikki tiet vievät Peltolaan” nousi ilmestyessään suoraan Suomen virallisen listan ykköseksi ja onkin pysynyt listalla yhtäjaksoisesti yli vuoden. Lokakuussa 2019 julkaistu albumi ylitti kultalevyrajan jouluna ja oli vuoden kolmanneksi myydyin levy Suomessa.

Valtakunnallista suitsutusta kerännyt toinen albumi “Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä” julkaistiin marraskuussa 2020. Albumi ylitti kultalevyrajan keväällä 2021 ja oli Suomessa vuonna 2020 vuoden myydyin vinyylilevy. Maaliskuussa 2023 julkaistavan “Maailman onnellisin kansa” -albumin biisejä tullaan varmasti laulamaan yhdessä elokuisella Pyynikillä!

Palkittu laulaja-lauluntekijä Olavi Uusivirta palaa Festivaali-festivaalille uuden ”Pieni kuolema” -albumin kera! Uusivirta yhtyeineen tunnetaan vastustamattomasta liveshowstaan, jonka kulmakivinä toimivat armoton energialataus ja koko nelikon liekehtivä soitto. Bändin riveissä vaikuttavat rumpali Olli Krogerus, basisti Jaakko Kämäräinen sekä ”Pieni kuolema” -levyn tuottajanakin häärinyt kitaristi Timo Kämäräinen. Uutukaisen lisäksi katalogista löytyy jo entuudestaan kahdeksan studioalbumin edestä rakastettuja hittejä kuten “Kultaa hiuksissa”, “Me ei kuolla koskaan”, “Kesäyön uni”, “Ollaanko tämä kesä näin?” ja “On niin helppoo olla onnellinen”.

Multitalentti tekijä on myös tuttu näky eri produktioista niin valkokankaalta, TV-ruuduilta kuin myös teatterilavoiltakin näyttelijänä. Hänen viimeisimpiä rooleja on nähty Hamletissa (Kansallisteatteri), Fanny ja Alexanderissa (Helsingin Kaupunginteatteri), Sijaisessa (Elisa Viihde), Munkkivuoressa (Elisa Viihde) ja jopa ääninäyttelijänä Muumilaaksossa.

Paperi T esiintyy Festivaalilla kesällä 2023! Paperi T on helsinkiläinen rap-artisti ja runoilija, joka aloitti uransa kulttimainetta nauttivassa hiphop-yhtyeessä, Ruger Hauerissa. Ensimmäisen sooloalbuminsa “Malarian pelko” Paperi T julkaisi vuonna 2015. Albumi myi platinaa ja nousi maan virallisen albumilistan kärkeen heti julkaisusta. Artisti noteerattiin 2016 kahdella Emma-patsaalla (Vuoden tulokas ja Vuoden hiphop) sekä arvostetulla Teosto-palkinnolla. 

Vuonna 2016 Paperi T julkaisi ennätysmääriä myyneen “Post Alfa” -runoteoksen, joka oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Paperi T:n toinen sooloalbumi “Kaikki On Hyvin” (2018) möi kultaa ja debytoi Suomen virallisen albumilistan ykkösenä viihtyen listalla yhteensä 22 viikkoa. Vuonna 2020 julkaistiin Paperi T:n ja Khidin yhteisalbumi “HBD RIP”, joka ylsi virallisen albumilistan sijalle kaksi.

Soolouransa aikana Paperi T:n tuotanto on kerännyt suoratoistopalveluissa lähes 47 miljoonaa kuuntelua. Uransa aikana artisti on toiminut laaja-alaisesti taiteen kentällä: Paperi T on tehnyt yhteistyötä mm. Lauri Porran, Pekka Kuusiston ja Paavoharjun kanssa, jonka lisäksi vuonna 2020 hän toteutti yhteisteoksen maailmankuullun taiteilijaduon Elmgreen & Dragsetin kanssa heidän Emma-museon näyttelyynsä.

Pidemmän tauon jälkeen Paperi T julkaisee nyt uutta musiikkia: maaliskuun alussa julkaistava “Basilikanlehtiä” on toukokuussa julkaistavan “Joka päivä jotain katoaa” -albumin ensimmäinen single.

Persoonallisen indiepopin todellinen taitaja pehmoaino ihastuttaa Festivaali-yleisöä tänäkin kesänä! Viime vuonna täydelle Amphiteatterille esiintynyt pehmoaino julkaisi debyytti-EP:nsä “kaukana kotoa” maaliskuussa 2022. Kaikki EP:n kappaleet singahtivat Spotifyn TOP100 -listalle samalla “haluun takas mun perhoset” -kappaleen noustessa listan kärkeen. Freesin artistin musiikki on samalla ihanan tunnelmallista ja koukuttavan tanssittavaa. Tule kokemaan hauskuus, herkkyys ja välittömyys – pehmoaino on must see!

Ruusut palaavat vuoden 2023 Festivaalille uudella tupla-albumillaan “Melankolia 1” ja “Melankolia 2”! Suurta suosiota nauttivan elektronisen pop-yhtyeen muodostaa monessa mukana olleet Ringa Manner, Alpo Nummelin, Samuli Kukkola ja Miikka Koivisto. Yhtyeen kakkosalbumi “Kevätuhri” ilmestyi kesällä 2020 nousten pitkäksi aikaa albumilistojen kärkikahinoihin. Ruusut sai myös Emma-ehdokkuuksia peräti neljässä sarjassa, mukaan lukien Vuoden yhtye ja Vuoden pop. Tammikuussa 2022 ilmestynyt “12” EP” niputtaa yhtyeen vuosien 2020-2021 julkaistut erilliset singlejulkaisut.

Ruusut on yksi mielenkiintoisimmista artisteista kotimaisen pop-musiikin saralla. Yhtye keräsi jo ensimmäisenä kesänään suuret yleisöt festivaaleilla ympäri Suomen. Syksyllä 2018 julkaistu debyyttialbumi on myynyt kultaa, eikä syyttä!

Hattupäinen musiikkipiirien älykkö, yksi Suomen menestyneimmistä lauluntekijöistä ja alun perin Zen Cafén laulajana tunnetuksi tullut Samuli Tapani Putro debytoi Tampereen Pyynikillä järjestettävällä Festivaalilla ensi kesänä!

Omaa taiteellista näkemystään rohkeasti seuraava ja aktiivisesti ympäri Suomea keikkaileva Putro tuottaa musiikkia itsenäisenä sooloartistina. Hänen viimeisin albuminsa “Keskellä Kesää”  ilmestyi alkuvuodesta 2021 .Putro tunnetaan vaatimattomuudestaan sekä tavallisille ihmisille suunnatusta musiikistaan, joka kertoo aivan tavallisista ihmisistä. Putro ei ole kiinnostunut tähteydestä, vaan hän haluaisi mieluummin tulla tunnetuksi kuolemattomana ajattoman musiikin tekijänä. “Mies, jonka sukunimi mieleen ei jää”. Tämä ei ole totta ainakaan Samuli Putron kohdalla.

Putro on onnistunut upean uransa aikana keräämään itselleen laajan ja uskollisen kuulijakunnan, eikä ihmekään, sillä hän on yksi maamme taitavimmista muusikoista.

Rouhean vaihtoehtorockin ja melankolisen post punkin välimaastossa operoiva tamperelainen superyhtye Suosikki tekee debyyttinsä Pyynikillä ensi elokuussa. Suosikki on nostanut kuluneen vuoden aikana hyvää pöhinää jykeväsoundisella musiikillaan, jossa raikaa elementtejä jopa noise rockinkin maailmoista.

Suosikki kertoo musiikillisten juurtensa ulottuvan ysärin vaihtoehtorockiin ja punkiin. Viitteinä mainitaan myös synthwave, ruotsalainen melankolia ja spoken word. Suosikki-nimen saaneen koplan laulaja-kitaristi-biisintekijä on aiemmin Tryerista tuttu Jussi Kahola, joka on uuden yhtyeensä kanssa siirtynyt nopeasta punk-kaahauksesta kohti postpunkia ja vaihtoehtorockia. Kaholan lisäksi Suosikissa vaikuttavat Wastedista ja Abduktiosta tuttu basisti Jamppa Järvinen sekä muun muassa Iisan rumpalina soittava Antti Hietala. Toisessa kitarassa on Sakari Taskinen.

Suosikki julkaisi kehutun debyyttialbuminsa “Tämä tulee sattumaan anyways” marraskuussa 2022 emmekä malta odottaa millaiseen hurmokseen yhtye saattelee Festivaali-kansan!

Laulaja-kitaristi Jussi Pelkosen ja rumpali-laulaja Aleksi Ripatin muodostama duo, maailman kovin Ursus Factory tekee come backin Festivaali-yleisön eteen uuden julkaisun saattelemana! Vuonna 2013 perustettu yhtye on tunnettu erityisesti riehakkaista keikoistaan ja onkin kehuttu usein olevan yksi Suomen parhaista livebändeistä. Ytimessä on duon saumaton yhteys, joka purkautuu soitossa puhtaana, vastustamattomana rock ’n’ rollin riemuna.

Ursus Factory on poikkeuksellinen helmi suomalaisella musiikkikentällä, jonka riehakas neo-garagerock rämisee, mutta tinkimättömästi melodiat edellä. Yhtyeen yhdeksi tavaramerkiksi ovat nousseet Pelkosen pilke silmäkulmassa kirjailemat lyriikat, joissa poukkoileva tajunnanvirta ja veitsenterävät huomiot kulkevat rinta rinnan. Biisit ovat hillittömän energisiä ja oman hullaannuttavan silauksen antaa yhtyeelle ominainen tyyli, jossa toisella kädellä räjähtävät riffit mäiskii kuulijaa naamaan, samalla kun toisella kädellä laulujen aiheet silittävät herkästi poskea.

Yleisön ja kriitikoiden pitkäaikainen suosikkibändi on julkaissut kolme albumia ja kerännyt matkansa varrella reilusti tunnustusta. Toistuvasti Suomen parhaaksi livebändiksi tituleerattu yhtye on myynyt laajalti loppuun keikkasaleja, joista mainittakoon kolme loppuunmyytyä Tavastiaa levynjulkkarien merkeissä. Vuonna 2021 yhtye mm. sai kolme ehdokkuutta Emma-gaalassa (Vuoden yhtye, Vuoden rock, Vuoden artisti -yleisöäänestys), esiintyi itsenäisyyspäivänä YLE:n Linnan jatkoilla sekä nostettiin Helsingin Sanomien ”Vuoden 2021 parhaimmat levyt” ja Soundi-musiikkilehden kriitikoiden ”Vuoden 2021 parhaat” listauksille. Albumi “Onnellinen sukupolvi” (2021) sijoittui julkaisuviikolla virallisen albumistan sijalle 6. ja fyysisen listan sijalle 2. Ja meno senkun paranee, nimittäin uutta maaliskuussa 2023 julkaistavaa Ursus Factory julkaisua “I” juhlitaan tanner täristen Pyynikillä aivan taatusti!

Suomalaisen taidepopin supertähti, laulaja-lauluntekijä Yona palaa Festivaali-yleisön eteen kesällä 2023. Kameleonttimainen artisti on julkaissut 12-vuotisella urallaan yhteensä 8 studioalbumia, joista viimeissimmän “Uni johon herään” (2021) yhdessä Espoon kaupunginorkesterin Tapiola Sinfoniettan kanssa.

Koko kansalle Yona tuli tunnetuksi yhtenä syksyn 2022 Vain elämää -kauden yllätyksellisimmistä tähdistä. Määrätietoisesti kuulijakuntaansa kasvattaneelle Yonalle on myönnetty uransa varrella mm. arvostettu Teosto-palkinto, kaksi Emma-palkintoa sekä Vuoden tapahtuma -palkinto loppuunmyydystä levynjulkaisukonsertistaan Helsingin Musiikkitalossa. Artisti oli uudesta albumistaan ehdolla myös korkeatasoista luovaa ja esittävää säveltaidetta palkitsevan Pohjoismaisen neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi.

Yonan musiikissa tyylilajit ja vuosikymmenet limittyvät persoonallisen ajattomalla tavalla. Artistin energiset live-esiintymiset ovat tunnettuja heittäytymisestä, taidokkaasta soitosta ja laulusta, isoista tunteista sekä mukaansatempaavasta draaman kaaresta.